Esteettisen plastiikkakirurgin vastaanotolle tullaan usein pitkän harkinnan jälkeen. Taustalla voi olla vuosia mielessä ollut asia, jokin selkeä häiritsevä piirre tai yksinkertaisesti toive näyttää ulospäin siltä kuin itse kokee sisällään olevansa.
Helena Aestheticsilla vastaanotto alkaa aina kuuntelemisesta.
Plastiikkakirurgi Timo Halonen on pitkän linjan kirurgi, jolla on Helena Puontin tavoin, vuosikymmenten kokemus niin julkisen kuin yksityisen puolen sairaalatyöskentelystä. Laaja kokemus korjaavasta sekä esteettisestä plastiikkakirurgiasta tuo mukanaan vahvan lääketieteellisen osaamisen sekä rauhallisen harkinnan. Työskentelyssään keskeistä on ymmärtää millaista loputulosta potilas oikeasti toivoo – ei vain sitä, mitä hän pyytää tehtävän.
Kuten Halonen itse kuvaa potilastyötä:
"Potilaan kanssa pitää olla mieluummin samalla tasolla kuin hänen yläpuolellaan. Me ollaan kuitenkin samanarvoisia ihmisiä, ja lääkäri auttaa niissä asioissa, joissa tarvitaan asiantuntemusta."
Yksi vastaanoton tärkeimmistä osista on keskustelu, jossa selvitetään, mikä potilasta häiritsee, millaisia odotuksia hänellä on ja millainen lopputulos olisi hänelle aidosti merkityksellinen.
Esteettisessä kirurgiassa tekninen osaaminen on tärkeää, mutta yksin se ei riitä. Lopputulos onnistuu vain silloin, kun lääkäri ymmärtää potilaan toiveen oikein ja potilas ymmärtää realistisesti, mitä voidaan saavuttaa.
Siksi vastaanotolla käytetään aikaa siihen, että asioista puhutaan rauhassa. Joskus keskustelussa tarkentuu, että alkuperäinen toive ei ehkä olekaan se ratkaisu, joka palvelisi potilasta parhaiten. Tällöin voidaan yhdessä pohtia vaihtoehtoja tai päätyä siihen, ettei toimenpide ole juuri nyt oikea ratkaisu.
Halosen mukaan hyvä lopputulos syntyy juuri tästä vaiheesta:
"Yksilöllinen lähestyminen ja empaattisuus ovat lähtökohta – oli kyse esteettisestä hoidosta tai sairauden hoidosta."
Kokemus tuo mukanaan myös vastuun. Vastaanotolla voidaan joskus päätyä siihen, että leikkausta ei suositella.
Syitä voi olla useita. Potilas saattaa olla vielä epävarma siitä, mitä todella haluaa. Toisinaan odotukset lopputuloksesta eivät ole realistisia suhteessa lähtötilanteeseen. Joissakin tilanteissa taustalla voi olla myös terveydellinen tekijä, joka tekee toimenpiteestä riskialttiin.
Halonen pitää tätä tärkeänä osana vastuullista työtä:
"Jos tuntuu siltä, ettei leikkaus ole potilaalle oikea ratkaisu, silloin pitää osata myös kieltäytyä. Kaikkea mahdollista ei pidä tehdä."
Tällaisissa tilanteissa tärkeintä ei ole tehdä toimenpidettä, vaan varmistaa, että päätös on potilaalle oikea myös pitkällä aikavälillä.
Helena Aestheticsilla vastaanoton tavoitteena ei ole nopea päätös, vaan hyvä päätös. Potilaan ei tarvitse tulla valmiin suunnitelman kanssa, eikä kaikkea tarvitse tietää etukäteen. Kun aikaa on keskustella, kysyä ja harkita, syntyy hoitosuunnitelma, joka tuntuu turvalliselta. Yhteinen ymmärrys onkin usein tärkein tekijä onnistuneen lopputuloksen taustalla.
Kuten Halonen kiteyttää:
"Hyvä fiilis tulee siitä, että pystyy auttamaan ihmistä oikeassa asiassa."
Hyvä lopputulos ei synny vain leikkaussalissa. Se on yhdistelmä taitoa, hoivaa ja luottamusta, joka alkaa siitä hetkestä, kun potilas kokee tulleensa aidosti kuulluksi.